Hyvää saamelaisten kansallispäivää / Buori sámi álbmotbeaivvi!
Tänään vietetään saamelaisten kansallispäivää. Kansallispäivä on neljän valtion alueella asuvien saamelaisten yhteinen juhlapäivä.
Saamelaiset ovat Euroopan Unionin ainoa tunnustettu alkuperäiskansa. Saamelaisia asuu perinteisesti Suomessa , Ruotsissa ja Norjassa sekä Venäjällä Kuolan niemimaalla. Saamelaisten perinteisesti asuttamaa aluetta kutsutaan myös Saamenmaaksi. Saamelaisia on yhteensä noin 50 000 - 100 000, ja eläviä saamen kieliä ovat etelä-, uumajan-, piitimen-, luulajan-, pohjois-, inarin-, koltan-, kildinin- ja turjansaame. Mitä kauempana kieliryhmät ovat maantieteellisesti toisistaan sitä vaikeampaa niiden on ymmärtää toisiaan.
Miksi saamelaisten kansallispäivä on 6. helmikuuta?
Helmikuun 6. päivänä vuonna 1917 pidettiin ensimmäinen saamelaisten yhteinenkokous Norjan Trondheimissa. Kokouksen taustalla oli naisjärjestö “Brurskanken samisk kvindeforening”, jonka johdossa toimi aktiivisesti eteläsaamelainen Elsa Laula Renberg. Kokouksen tarkoituksena oli keskustella saamelaisten elinmahdollisuuksista ja miten ne saataisiin turvattua.
Kokouksen sanotaan olevan saamelaisten pohjoismaisen yhteistyön alku, vaikka kokoukseen osallistuikin pääasiassa saamelaisia Norjasta ja Ruotsista.
Kansallispäiväksi 6. helmikuuta valittiin Helsingissä pidetyssä saamelaiskonferenssissa vuonna 1992. Ensimmäisen kerran saamelaisten kansallispäivää vietettiin seuraavana vuonna. Suomessa saamelaisten kansallispäivä oli ensimmäistä kertaa virallisessa almanakassa vuonna 2004.
Miten juhlitaan?
Saamelaisten kansallispäivänä järjestetään paljon kulttuuritapahtumia Saamenmaalla sekä myös Pohjoismaissa. Tapahtumissa kuullaan saamelaista musiikkia, esitellään saamelaista taidetta eri muodoissa sekä nautitaan saamelaisesta ruuasta. Lisäksi tapahtumat kokoavat ihmisiä yhteen, mikä on laajalle levinneelle Saamen kansalle tärkeää.
Kansallispäivänä saamelaiset ja saamelaisten kansalliset tunnukset ovat näkyvästi esillä. Tuolloin saamelaisilla on tapana on pukeutua saamenpukuun. Saamenpuvun malli vaihtelee alueittan, ja puvun perusteella voi nähdä mm. mistä kantaja on kotoisin ja mihin sukuun hän kuuluu. Saamenpuvussa näkyy ajan muotivirtaukset väreissä ja materiaaleissa, mutta oman alueen ja suvun mallia kunnioitetaan.
Suomessa saamelaisten kansallispäivä on suositeltu liputuspäivä, joten saamen lipun voi nähdä lipputangoissa. Saamen lippu on otettu käyttöön vuonna 1986, mutta viralliseksi lipuksi se hyväksyttiin samassa saamelaiskonferenssissa kuin missä kansallispäivä valittiin. Lipun punainen ympyrä kuvastaa aurinkoa ja sininen kuuta. Kuva-aihe tulee eteläsaamelaisen Anders Fjellnerin runosta Biejjien baernie (Auringon pojat). Sininen väri kuvastaa myös vettä, punainen tulta. Vihreä puolestaan symboloi luontoa, keltainen aurinkoa. Saamen lipun värit ovat peräisin saamen puvusta.
Kansallispäivänä kuulee myös laulettavan saamelaisten kansallislaulua. Pohjoissaameksi kansallislaulu on nimeltään Sámi soga lávlla (Saamen suvun laulu). Kansallislaulun lisäksi saamelaisilla on kansallisjoiku, joka on Nils-Aslak Valkeapään joiku Sámi eatnan duoddariid. Sekä laulu että joiku on käännetty usealle saamen kielelle.
Kansallislaulu pohjoissaameksi:
Kansallisjoiku:
Merkitys
The meaning of National Day corresponds to the national or independence days of the states. The Sámi are one people, and the borders between states do not stand in the way of Sámi unity. National Day builds a sense of community and cohesion among the Sámi, and for the general population it highlights Sámi culture and its traditions, including outside Sápmi.
Lähteet: